Historiaa
PAM-HELSINGIN SEUDUN KIINTEISTÖTYÖNTEKIJÄT OS 501 ry.
KATSAUS 70 VUOTIAAN OSASTON TOIMINNASTA
PAM- Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijäin ammattiosasto saavuttaa 70 vuoden
iän 29.3. 2006.
Vuosi 1936 oli se ajankohta, jolloin ammattiosastomme perustettiin, mutta aikakir-
joista löytyy tietoja jotka kertovat osaston toimineen jo vuonna 1904-1907. Jo vuosisadan alus-
sa talonmiehet suorittivat omatoimisesti tutkimuksia asunto-oloistaan, osallistuivat 1905 suur-
lakkoon sekä suunnittelivat palkanlaskuperusteita. Jos suoritetaan ”kadun mittuu juoksumetreis-
sä ja pihan mittuu neliömetreissä” saadaan täsmällisempi ansio. Osaston toiminta loppui 1907,
mutta osaston tiedetään toimineen jälleen 1917, noin vuoden ajan.
Olemaan jääneen osaston perustava kokous pidettiin HTY:n talon F-salissa 29
maaliskuuta 1936.
Perustavassa kokouksessa puhetta johti K. Saarnijärvi ja kokouksessa keskusteltiin
osaston tulevasta toiminnasta ja mahdollisimman suuren jäsenmäärän hankkimisesta. Talon-
miesten olot eivät olleet vuosisadan vaihteesta paljonkaan muuttuneet. Tuo 36 vuotta oli
maamme historiassa muutosten aikaa. Maamme oli käynyt repivän kansalaissodan. Maamme
oli saanut itsenäisyyden. Talonmiesten oloissa vaan ei muutosta ollut tapahtunut. Jo vuonna
1904 talonmiehet vaativat ”suvilomaa” sekä parempia asuntoja. Samat asiat olivat jälleen osas-
tossa esillä. ”Suviloma” ja kahdeksan tunnin työaika olivat päällimmäisvaatimuksia, mutta
enimmäkseen vaatimukset kaikuivat kuuroille korville. Työnantajat vastasivat herkästi vaatimuk-
siin irtosanomisilla ja monet osaston aktiivit saivatkin lopputilin. Mutta taistelu jatkui.
Perustettavan osaston nimeksi tuli Helsingin Talonmiesten ja Keskuslämmittäjien
ammattiosasto. Osasto liittyi Suomen Työläisliittoon, Helsingin Paikalliseen Ammattijärjestöön ja
Helsingin Työväenyhdistykseen.
Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin E.Erkio.
Osaston toiminta lähti aikakauteen nähden normaalisti käyntiin, sillä järjestäytymi-
sen tarvetta ei tuolloin juuri tunnettu, tai ei tiedostettu samoin kuin nykyään. ”Osastolaiset” har-
rastivat mm. retkeilyä. Viipuriin, Turkuun ja Helsingin saaristoon tehtiin vierailuja. Vuonna 1938
osaston jäsenmäärä oli 71, mutta pienentyi puoleen v.1939 tapahtuneen sisäisen kriisin vuoksi.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hugo Kulonen, joka toimi puheenjohtajana koko sota-ajan,
vuoteen 1944.
Sota-aika oli kovaa aikaa myös talonmiehille. Lämmitysaineet olivat vähissä. Talonmiesten oli
osallistuttava väestönsuojelukoulutukseen, oli huolehdittava pommisuojista, sammutus- ja rai-
vausvälineistä, elintarvikekorteista, ym. ym. Kaikesta huolimatta sota-ajankin osastomme pysyi
koossa. Toiminnasta vastasivat lähinnä naiset, jotka muutenkin tekivät suurimman osan töistä.
Vain jokusia talonmiehiä oli vapautettu palveluksesta.
Osaston toimikunta toimitti käsinkirjoitettua ”talonmies”-nimistä lehteä noin kerran kuukaudessa.
Tarmokas ja pidetty opintovastaava Tuomas Lylynoja veti opintokerhotoimintaa ja se toimi koko
sota-ajan. Vaikka sota-aika verottikin aktiivijäseniä, toiminnan oli jatkuttava, ajattelivat talon-
miehet silloin.
Nämä ihmiset, jotka peräänantamattomalla sitkeydellä pitivät osaston toiminnassa niin poikke-
uksellisissa oloissa, ansaitsevat jälkipolvien varauksettoman kunnioituksen, mikä tulee myös
jälkipolville jäävissä aikakirjoissa näkyä.
Vuosi 1945, kun sota oli loppunut, oli jo aivan erilainen. Jäsenmäärä nousi useihin
satoihin ja 1948 osastossa oli jo 1500 jäsentä.
Oli alkanut räjähdysmäisen nousun aika. Osaston järjestämissä tilaisuuksissa oli
osanottajia 300-500. Haluttiin tietoa palkoista ja työehdoista. Innostus ammattiyhdistystoimin-
taan oli valtava. Niinpä osaston toimesta ruvettiin puuhaamaan alalle ensimmäistä työehtoso-
pimusta. TES osoittautui kuitenkin olevan työn ja tuskan takana. 1947 saatiin työtaistelun avulla
n. 1000 taloa noudattamaan vihdoinkin saatua sopimusta. Myöhemmin saatiin toiset 1000 taloa
sopimuksen piiriin. Seuraava lakko oli 1949.
Talonmiesten ja keskuslämmittäjien keskuudessa alkoi ilmetä tarvetta oman am-
mattiliiton perustamiseen. Katsottiin, että Suomen Työläisliitto oli joutunut ottamaan niin monta
ammattialaa hoitaakseen, että tällaisen erikoisalan asiat tulisivat paremmin hoidetuksi oman
ammattiliiton kautta.
UUSI AIKA
Vuosi 1948 oli sitten se historiallinen ajankohta, jolloin Suomen Kiinteistötyönteki-
jäin Liitto perustettiin ja siihen osastomme myös liittyi. Osaston uudeksi nimeksi tuli Suomen
Kiinteistötyöntekijäin Liiton osasto 1 Helsinki ry.
Vuodesta 1948 osasto purjehti ”uuden lipun” alla ja osasto järjesti johtonsa ”uusiin puuhiin”.
Osaston johdon vaihduttua, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Viljo Partti.
Toiminta ”uuden lipun” alla jatkui ripeänä. Jäsenhankinta oli nopeaa ahkerien jäsenhankkijoiden
ansiosta. Työaikalaki oli yhä edelleenkin tärkeimpiä asioita esityslistoilla. Rauhankysymykset ja
osallistuminen rauhanpuolustajien toimintaan katsottiin tärkeäksi asiaksi. Mutta vieläkin oli pal-
jon taloja, jotka eivät halunneet noudattaa työehtosopimusta, joten osaston toimitsijalla John
Lannervolla oli suuret määrät selvitettäviä asioita pöydällään. Harrastustoiminnasta urheilu ja
käsityökerho, sekä juhlien ohjelmatoiminta alkoivat saada innokkaita harrastajia. Liiton retkeily-
päiville osaston jäseniä on osallistunut ja varsinkin urheilujoukkueiden menestys kilpailuissa oli
erinomainen.
Ensimmäinen huoltomiessopimus tehtiin Asunto-osakekunta HAKAn ja Helsingin osaston välillä
50-luvun alussa. Nykyisin keskitetyn huollon piirissä on suurin osa pääkaupunkiseutua ja var-
sinkin suurimmilla työpaikoilla luottamusmiesverkosto on kattava.
Vuosi 1956 oli siitä merkillinen ajankohta, että silloin saatiin koko maata käsittävä työehtosopi-
mus. sekin tosin jouduttiin työtaistelu-uhalla vauhdittamaan. Lakko kuitenkin peruuntui aivan
viime tunneilla. Tämä saavutus oli sikäli merkittävä, että ne osastot joilla ei ollut paikallista so-
pimusta, voivat vedota tähän kiinteistöalan yleiseen työehtosopimukseen.
Osaston jäsenmäärän noustessa perustettiin lukuisia jäsenmaksun kantopiirejä ja
maksujen kerääjiä oli korkeimmillaan yli 200. nämä jäsenmaksujen kerääjät muodostivat tärke-
än aktiivisen yhdyshenkilöiden ryhmän. Vuonna 1958 jäsenmäärä oli jo 1800.
Ammattiyhdistysliikkeessä 60-luvun alussa tapahtunut hajaannus vie pienen osan jäsenistä juuri
perustettuun SAJ-nimiseen keskusjärjestön alaisiin liittoihin. Tästä aiheutuneet vahingot jäivät
yllättävän vähäisiksi, muta silti se oli raskasta aikaa osaston kannalta. Olihan tehty suuria työ-
määriä osaston toiminnan voimistamiseksi. Varsinkin vanhat, työväenliikkeessä koviakin koke-
neet ja valtavan työmäärän tehneet aktiivit kokivat hajaannuksen erittäin raskaana koettelemuk-
sena.
Toiminta kuitenkin jatkui vireänä ja pian oli taas jäsenmäärä ennallaan, 1966 ylitettiin jo 2000
jäsenen tavoite.
Kun vartijat ja siivoojat alkoivat voimallisesti järjestäytyä 70-luvun alussa liittoomme, osastomme
jäsenmäärä lisääntyi luonnollisesti edelleen. Kun ammattiyhdistysliike oli juuri eheytynyt, niin
sen seurauksena ilmeisesti luottamus ay-liikettä kohtaan oli taas lisääntynyt ja osaston jäsen-
määrä oli 1971 jo 2500. Työsuojelu oli tullut myös osaston toimintaan mukaan.
Vuosi 1971 oli siitäkin merkittävä vuosi, että silloin saatiin talonmiehen työaikalaki
NYKYINEN AIKA
Osaston asioiden hoidon kannalta, on ollut välttämätöntä, että osastolla on ollut
oma toimisto. Alkuaikoina toimisto oli Liiton kanssa samoissa tiloissa, mutta vuonna 1976 osas-
to osti oman toimisto-osakkeen Vilhovuorenkadulta. Vuonna 1989, osaston talouden ajauduttua
kriisiin, osasto muutti toimiston takaisin liiton tiloihin Viherniemenkadulle. Oma toimisto-osake
vuokrattiin ulkopuoliselle, eikä osastolla ollut toimistonhoitajaa. Taloudellinen tilanne osastossa
parani ja muutaman ”köyhän” vuoden jälkeen osasto palkkasi jälleen toimistoon oman hoitajan.
Vuonna 2000 perustettiin Palvelualojen Ammattiliitto PAM. Kiinteistötyöntekijäin Liitton jäsen-
osastot liittyivät perustettuun uuteen ja suureen palvelualojen jäsenet kokoavaan Liittoon.
Osaston toimistolla oli taas muutto edessä, torin toiselta laidalta toiselle. Uuden Liiton myötä
jäsenmaksupalautukseen tuli taas lovi ja osasto joutui toimistonhoitajansa kanssa etsimään ra-
hoitukseen ratkaisua. Apu oli kuitenkin lähellä. Niin kuin monta kertaa aiemminkin, toimistonhoi-
tajat ovat siirtyneet liiton palvelukseen, samoin kävi nytkin. Vuodesta 2006 alkaen osasto on
ollut ilman omaa palkattua toimistonhoitajaa.
80-luvulla osaston taloudelliseen tilanteeseen vaikutti varmaankin huoltoyhtiöiden tulo kiinteistö-
jen hoitoon. Kun taloyhtiöt kilpailuttivat työnsä huoltofirmoilla, varsinaisia talonmiehiä hävisi alal-
ta runsain joukoin,. 70-luvulla alkanut rakennemuutos näkyi suoraan osaston jäsenmaksuissa.
Jäsenet hävisivät, tulot romahtivat. Vaihtuvuus jäsenistössä oli suuri, jopa satoja vuodessa.
Kiinteistöalalle, jolla on pienet palkat ei tahdo saada työvoimaa, joka ns. juurtuisi paikoilleen.
Pääkaupunkiseudulla tämä näytti olevan yleinen ilmiö.
80-luku ja varsinkin sen loppu oli rajua aikaa. Kiinteistönhoitofirmoja syntyi kuin sieniä sateella.
Suurin osa kaatui omaan mahdottomuuteensa, tai isommat osti pienemmät. Velkarahaa tuli
aluksi joka luukulta, enemmän kuin kehtasi pyytää, mutta kun takaisinmaksun aika tuli, rahaa ei
enää ollutkaan. Kun kaatui firmoja, kaatui myös niiden työntekijät ja osaston jäsenet. 90-luvun
alussa Suomea hallitsi keskustan ja kokoomuksen voimin porvarihallitus, joka ei työtätekevää
ihmistä juuri kunnioittanut. Hallitusta vastustettiin palkansaajien keskusjärjestöjen julistamilla
mielenilmauksilla ja työnseisauksilla. ”Eskon ja Iironko” ansiota oli, että jäsenmäärä osastossa
lähti jälleen nousuun, huolimatta Iiron vakuutteluista, ettei ammattiliittoon ole pakko kuulua. Ih-
misillä oli kuitenkin huoli tulevaisuudestaan ja mahdollisesta työttömyydestä. Vieläkin on työ-
paikkoja joihin ei tahdo saada luottamusmiestä, työnantajan painostuksen pelosta.
OSASTON VIRKAILIJAT
Osaston puheenjohtajat ovat yleensä olleet pitkäaikaisia, joitakin poikkeuksia lu-
kuun ottamatta. Puheenjohtajina ovat toimineet 1904-1907 K.G Wilman, 1936-1038 E.Erkio,
1939-1944 Hugo Kulonen, 1945-1947 Arvo Siro, 1948 Viljo Partti, 1949-1968 John Lannervo,
1969-1978 Esko Mauno, 1979 Teuvo Mutanen, 1980-1988 Sulo Sivonen, 1989-1992 Veikko
Räty, 1993 Aarne Ovaskainen, 1994-1997 Veikko Räty, 1998- 2000 Aarne Ovaskainen, 2001-
Jorma Penttinen.
Osaston sihteereinä ovat toimineet mm. Oskar Sjö 1904-1907, sekä vuodesta 1936
lähtien Helmi Erkiö, Hilma Pystö, Vihtori Vanhanen, Oiva Mattila, Kerttu Helander, Pentti Jo-
hansson, Martti Lepistö, Pekka Tirronen, Arto Lohikari, Teuvo Mutanen, Airi Mansikkaviita, Arja
Kämäräinen, Matti Pulkkinen ja vuodesta 1993 Jukka Luukkonen.
Osaston toimitsijoita, toimistonhoitajina ovat olleet Arvo Siro ja John Lannervo, joka
toimi yli 30 vuotta. Lannervo tuli toimitsijaksi 40-luvun lopulla. Vuodesta 1945 hän toimi luotta-
musmiehenä, toimitsijan työn ohella myös osaston puheenjohtajana. Hänen jälkeen toimistoa
ovat hoitaneet Esko Mauno, Risto Sorsa, Esko Pajunen, Marita Leivo-Lemström ja vuodesta
1993 vuoteen 2005 saakka Satu Nykänen. 90-luvun alussa osaston talouden ollessa heikon,
toimistolla ei ollut varsinaista hoitajaa, vaan toimisto hoidettiin talkoovoimin parinvuoden ajan.
KIITOKSET
Nyt kun osasto täyttää 70 vuotta ja katsomme mennyttä aikaa, on pakko todeta,
paljon on tapahtunut. Kuljettavana on ollut pitkä, työntäyteinen ja raskas taival. Suurimmat kii-
tokset ansaitsevat tietenkin osaston jäsenet, mutta myös osaston johto, alusta alkaen. Vai-
keinakin aikoina johto on onnistunut löytämään yhteisen sävelen, jota on turuilla ja toreilla esiin-
tuotu ja luottamusta ammattiyhdistysliikettä kohtaan on haettu jäsenistön keskuudesta. Erityiset
kiitoksen sanat on lausuttava myös niille lukemattomille aktiiveille, jotka ovat oman panoksensa
ilman vastapyyteitä osastolle antaneet..
Aina ei ole ollut helppoa aktiivien puolisoillakaan, joten kiitos kuuluu myös heille.
70 vuotta on pitkä aika osastotoimintaa, toimintaa joka jatkuu kiinteistötyöntekijöi-
den parhaaksi, yhtenä osana ammattiyhdistysliikettä, sekä osana koko maamme työväenliikettä.
Helsingissä vuonna 2006
Jukka Luukkonen
Kirjoituksen lähdeaineistona käytetty:
T. Ranta, osasto 30 vuotta, Talonmieskirja
Kalervo Kriston kirjoitus 50 vuotiaasta osastosta
60 vuotta toimintaa kiinteistötyöntekijäin puolesta, Jukka Luukkonen
Osaston pöytäkirjoja
Aktiivien kerrontaa